Akateemisten mittareiden perässä

Korkeakoulun toimintaa voidaan arvioida monin eri tavoin. Toiminnan laatua voidaan arvioida laadullisesta näkökulmasta, asemaa markkinoilla brändin ja tunnettuuden näkökulmasta ja taloudellista tehokkuutta tuloksen näkökulmasta. Lahjomattomin kategoria on kuitenkin määrälliset akateemiset mittarit. Suomessa ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmä pohjautuu korkeakoulujen konkreettisiin tuloksiin ja niitä seuraaviin mittari-indikaattoreihin. Mittareita on peräti 13 kappaletta ja niiden osuus koko rahoituspotista vaihtelee 40 ja yhden prosentin välillä. Suurin yksittäinen mittari on suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot, jonka osuus rahoituksesta on 40 prosenttia. Toista ääripäätä edustavat alakohtainen rahoitus ja henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus – kummatkin yhden prosentin rahoitusosuudella.

Määrällinen lähestymistapa on valttia, sillä ainoa selkeästi laadullinen mittari on opiskelijapalaute kolmen prosentin osuudellaan. Tosin ministerin pöydällä on esitys tuon mittarin kasvattamisesta yhdellä prosenttiyksiköllä. Rahoitusmittarit voidaan karkeasti jakaa kolmeen eri koriin: koulutustoiminta (79 %), tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (15 %) sekä muut koulutus- ja tutkimuspoliittiset tavoitteet (6 %).  Mittarit toimivat ns. nollasummaperiaatteella, eli ammattikorkeakoulut ovat jatkuvassa kilpailuasetelmassa keskenään. Jos joku parantaa juoksuaan, niin joku toinen häviää.

Isona ammattikorkeakouluna Haaga-Helian kehitys on ollut varsin tasaista, ja rahoitusjärjestelmän käyttöönoton alkuvaiheessa emme pystyneet nopeisiin tiikerinloikkiin, joita Suomessa myös nähtiin. Määrätietoinen työ on kuitenkin palkittu, ja Haaga-Helia on kovalla työllään pystynyt saavuttamaan varsin hyvät akateemiset tulokset. Iso laiva kääntyy hitaasti, mutta sitten mennään eikä meinata. Toki parannettavaakin löytyy.

Koulutustoiminnassa saavutamme tutkinnoissa, avoimessa ammattikorkeakoulutoiminnassa, opiskelijapalautteessa, ammatillisessa opettajankoulutuksessa, opiskelijaliikkuvuudessa sekä ylemmissä tutkinnoissa omaa suhteellista osuuttamme paremmat arvot. 55 opintopistettä suorittaneiden ja valmistuneiden työllisten osalta olemme juuri omalla suhteellisella tasollamme. Suurimmat haasteemme liittyvät ulkopuoliseen TKI-rahoitukseen ja sen kanssa käsi kädessä kulkevaan julkaisujen määrään.

TKI-toiminnassa teemme hyviä asioita ja hankkeiden määrä on riittävä. Monet hankkeet liittyvät suoraan opetukseen, minkä vuoksi niiden keskimääräinen koko jää pieneksi. Tämä pitää toiminnan volyymin liian alhaisena. Yksi vuoden 2018 toiminnan suunnittelun keskeisiä kohtia onkin juuri TKI-rahoituksen määrän kasvattaminen. Siihen tarvitaan talon jokaista toimijaa työtehtävästä riippumatta. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on yhteinen asia – eräänlainen ajattelutapa. Osallistuvuutta täytyy parantaa ja hankkeita tulee lähestyä entistä isommin. Sisäisesti on myös tärkeätä rakentaa entistä jouhevampia TKI-käytänteitä, ja asiaa täytyy tukea koulutuspanostuksilla. TKI-toiminta on kaikista toiminnoistamme ylivoimaisesti osaamisintensiivisintä.

Yksittäisen mittarin perässä ei koskaan pidä juosta, ja niinpä yleisfokuksenamme on jatkuva työ kaikkien akateemisten mittareiden eteen. Emme myöskään tee asioita vain mittareiden kuvat silmillämme, vaan suhtaudumme niihin pikemminkin toimintamme vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta kuvaavina epäsuorina tulostauluina. Huippupelaajankin kannattaa välillä katsoa tulostaululle.

 

Teemu Kokko

rehtori