Onko seuraava ilmastotekosi pantillinen pakkaus?
28.11.2018
Ilmastonmuutos on kaikkialla päälle vyöryvänä megatrendinä jo lähes uuvuttanut meidät tavalliset kansalaiset. Tuntuu, että ilmastosta, ilmastonmuutoksesta sekä muutoksen torjunnasta on puhuttu jo pitkään ja hartaasti. Samalla on ajoittain voimaton tunne, kun tuntuu että omat teot eivät vaikuta mihinkään. Vaikka kuinka kierrättää jätteitä, laskee huonelämpötilaa, ramppaa rappukäytävissä ja sammuttelee valoja niin hyviä ilmastouutisia ei vain kuulu! Miten tässä pitäisi omaa käytöstään muuttaa, että saisi kannettua kortensa kekoon viheliäiden ongelmien ratkaisussa?
Yhä enemmän ollaan siirtymässä suuriin ja vaikuttaviin tekoihin yritysten ja valtioiden tasolla. Kuluttajalle tämä on hyvä uutinen; kohta meille ei ole enää tarjolla kuin hyviä valintoja! Oikein suunniteltu lainsäädäntö ja tukipolitiikka ohjaavat yrityksiä toimimaan ympäristön ja ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta optimaalisella tavalla.
Yksi loppuvuodesta keskeiseksi nousseista teemoista on muovi, tuo 1800-luvun lopun öljynjalostuksen ihme! Muovista on sittemmin keksitty tehdä kaikkea tarpeellista ja tarpeetonta tekonivelistä cocktail-tikkuihin. Ongelma ei ole niinkään muovin tuotanto ja käyttö vaan ensisijaisesti sen hävitys, tai paremminkin häviämättömyys. Ellen Mac Arthur -säätiön arvioiden mukaan vuonna 2050 merissä on enemmän muoviroskaa kuin kalaa. Vuosittaisesti muovituotannosta lähes puolet päätyy kertakäyttöisiin tuotteisiin; siis lähes suoraan roskaksi! Jokainen EU kansalainen tuottaa 160 kg pakkausjätettä vuosittain, joista noin neljännes on muovia. 99,9 % tästä päätyy kaatopaikalle. Tai hyvässä lykyssä kaatopaikalle, pahimmassa tapauksessa metsiin, vesistöihin ja mereen.
EU-tavoitteiden mukaisesti kaikkien muovipakkausten pitäisi olla kierrätettäviä ja kierrätyksessä vuoteen 2030 mennessä. Kertakäyttöisten muovituotteiden sekä mikromuovien käyttöä rajoitetaan radikaalisti, ja muun muassa lokakuussa annetun direktiivin mukaan jo vuonna 2021 markkinoilta poistuu useita kertakäyttöisiä muovituotteita kuten korvapuikkoja, pillejä ja juomasekoittimia. Näitä tuskin jäämme kaihoisasti kaipaamaan, mutta entäpä verkkokaupan toimituspussit?
Suurin osa verkkokaupasta ostetuista vaatteista ja pientuotteista toimitetaan kertakäyttöisissä muovipusseissa. Nämä pussit eivät edes kelpaa kierrätykseen, koska pussiin liimattu osoitetarra on sotkenut materiaalit kierrätyskelvottomiksi. Kuluttajalla ei ole myöskään mitään insentiiviä toimittaa pussia kierrätykseen ja suurten kaupunkien urbaaneja talouksia lukuun ottamatta, muovin kierrätyspisteelle kertyy matkaa. Samaan aikaan verkkokaupan jätit kuten Asos ja JD.com ovat julkisesti peräänkuuluttaneet uudelleenkäytettäviä pakkausratkaisuja. Mihin olemme menossa?
Hyvä uutinen on, että verkkokaupassa toimii jo palautettava, uudelleenkäytettävä, uusiomateriaaleista valmistettu pantillinen pakkausvaihtoehto. Innovaation takana on suomalainen useita innovaatio- ja designpalkintoja kahminut Repack. Seuraava haaste onkin lyödä läpi isossa mittakaavassa, valloittaa Eurooppa ja lyödä ryminällä sekä verkkokauppiaiden että kuluttajien tietoisuuteen. Seuraavan kerran kun toimitusvaihtoehtona verkkokaupassa on pantillinen palautettava pakkaus, muista olla rohkea ja kokeilla. Samalla teet oman pienen mutta tärkeän osasi ilmaston eteen. Jokainen askel on otettava ennen kuin pääsemme todella nauttimaan ilmastotekojen voimasta!
Kirjoittaja Minna-Maari Harmaala toimii yliopettajana Haaga-Helia ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikössä.
Helsingin kaupunki on perustanut Ilmastokumppanit-verkoston, jonne on kutsuttu mukaan Helsingissä toimivia yrityksiä ja muita isoimpia organisaatioita, jotka haluavat olla edelläkävijöitä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Mukaan on lähtenyt yli 70 isoa yritystä ja muuta toimijaa, nyt myös Haaga-Helia on liittynyt Ilmastokumppanit-toimintaan mukaan.
