Pitää luottaa omaan osaamiseensa

Opetus, tutkimus ja hanketyö linkittyvät saumattomasti yhteen yliopettaja Ari Alamäen työssä.

 

Haaga-Helian tietojenkäsittelyn koulutusohjelman yliopettaja Ari Alamäki kertoo viimeisimmästä työmatkastaan: hän on ollut journalistiopiskelijan kanssa Porvoon saaristossa veneellä kuvaamassa ympäröivää luontoa 360-kameralla Virtuaaliluonto-tutkimushanketta varten.

Kertomus havainnollistaa hyvin sitä, miten Alamäki on yhdistänyt työssään tuloksekkaasti opettamisen ja tutkimuksen. Hän on mukana useissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä kirjoittaa säännöllisesti julkaisuja. Hän on ottanut myös opiskelijoita mukaan hanketyöhön mm. palkallisen harjoittelun kautta.

”Opiskelijat eivät ole pelkästään käsipareja, vaan he voivat tehdä jo asiantuntijatasoista työtä. Heillä on usein paitsi osaamista myös aikaa ja motivaatiota”, Alamäki perustelee.

Parhaillaan Alamäki on mukana kolmessa hankkeessa, jotka kaikki liittyvät jollain tavalla digitaalisuuteen. DIVA-hankkeessa tutkitaan myynnin digitaalistumista, samoin Diciassa. LAMKin koordinoiman Virtuaaliluonto-hankkeen tavoitteena on puolestaan kehittää matkailun digitaalista markkinointia ja tutkia, miten luontoelämyksiä voidaan välittää digitaalisesti. Virtuaaliluonnossa on ollut mukana peräti 60 Haaga-Helian opiskelijaa.

”Haaga-Heliassa on toisaalta digitaalisen liiketoiminnan ja toisaalta matkailualan koulutusta, joten opiskelijat on ollut luontevaa ottaa mukaan hankkeeseen. Hanke ylittää paitsi koulutusohjelma- myös kampusrajat, mikä on mielestäni hienoa. Toki etukäteen ei voi tietää, miten eri alojen opiskelijat ryhmäytyvät yhteen, mutta silti on uskallettava heittäytyä ja tarpeen vaatiessa korjata matkan varrella.”

 

Tieteellisestä yleistajuiseen

Ennen tuloaan Haaga-Heliaan vuonna 2012 Alamäki ehti väitellä Turun yliopistossa teknologian opetuksesta sekä työskennellä sen jälkeen yli kymmenen vuotta yksityisellä IT-sektorilla, ensin isossa pörssiyrityksessä ja sen jälkeen ohjelmistoalan startupissa. Tutkimus ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa jatkuvat nyt hanketyössä, jota ammattikorkeakouluissa tehdään yhteistyössä yritysten kanssa ja niiden tarpeita ajatellen.

Opetuksen ja TKI:n yhdistämisessä on välillä haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi aikataulutukseen. Alamäki on kiitollinen koulutusohjelmajohtajien tuesta ja siitä, että opettajia ei jätetä töidensä kanssa yksin.

Julkaiseminenkaan ei tunnu stressaavalta, sillä Alamäki yksinkertaisesti pitää kirjoittamisesta.

”Kirjoitushommia tulee tehtyä iltaisin ja viikonloppuisin. Olen huomannut sen, jos homma ei lähde sujumaan, kannattaa lopettaa hetkeksi ja jatkaa vähän myöhemmin”, hän miettii.

Alamäki kirjoittaa sekä vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja että yleistajuisia tekstejä eri medioihin. Aiheet syntyvät usein arjen pienistä havainnoista, jotka voi linkittää omaan työhön tai hankkeen tutkimustuloksiin. Lisäksi Alamäki valitsee tutkimuksistaan yleistajuisiin teksteihin palasia ja näkökulmia, jotka voisivat kiinnostaa myös suurta yleisöä.

”Tieteellinen ja yleistajuinen kirjoittaminen eivät ole ns. on-off-asioita, eli ne eivät sulje toisiaan pois. Oikeastaan tutkijan pitäisi pystyä kirjoittamaan huipputekstejä tieteellisiin lehtiin ja kuitenkin samasta aiheesta myös yleistajuisia artikkeleita ammattilehteen. Etenkin ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden on tärkeää ymmärtää, mitä heidän tutkimustensa tulokset merkitsevät käytännössä ja yritysten näkökulmasta. Yleistajuinen kirjoittaminen auttaa muistamaan tämän”, Alamäki pohtii.

Viime aikoina Alamäki on innostunut blogitekstien kirjoittamisesta, ja hän onkin yksi niistä haagahelialaisista, jotka kirjoittavat e-Signalsin blogisivustolle säännöllisesti.

”Blogissa voi kokeilla monenlaisia kirjoittamistyylejä, ja siinä voi yhdistää arjen kokemuksen vaikkapa hankkeen tuloksiin. Blogin kirjoittaminen ei myöskään vie ylen määrin aikaa, jos vain viitsii pysähtyä ajattelemaan hetkeksi. Kun pääpointti, aiheen rajaus ja näkökulma on mietitty, teksti voi syntyä nopeastikin”, hän vinkkaa.

Kaikkein tärkeintä Alamäen mukaan opettajan ja tutkija-kehittäjän työssä on se, että luottaa omaan osaamiseensa.

”Jos sanoo tai kirjoittaa jotakin julkisesti, on tietysti tärkeää seistä omien sanojensa takana. Toisaalta ei pidä olla kuitenkaan liian kriittinen itseään kohtaan. Esimerkiksi julkaisuja tehdessään kannattaa luottaa toimitusprosessiin ja siihen, että lukija on useimmiten kyllä puolellasi ja lähtökohtaisesti kiinnostunut aiheestasi”, hän summaa.

Teksti: Laura Niemi