Avoimet verkkokurssit täydennyskoulutuksen tukena

Miten avoimia verkkokursseja eli MOOCeja (Open Massive Online Courses) voi hyödyntää täydennyskoulutuksessa ja mikä motivoi opiskelemaan itsenäisesti verkossa?

Muun muassa näitä kysymyksiä selvitimme Uutta Avointa Energiaa (UAE) -hankkeen tutkimusryhmässä. UAE-hankkeen tavoitteena on ollut kehittää uusi ketterä sisällöntuotannon malli (AgileAMK-malli) avuksi nopeasti muuttuville työelämämarkkinoille. Mallin idea on se, että kurssien sisällöt tuotetaan verkostomaisesti yhdessä jo valmiina olevista materiaaleista ja julkaistaan verkossa kaikille avoimesti.

Selvitimme kahden pilotti-MOOCin, ”Kestävät energiaratkaisut ja ”Lähes 0-energiarakentaminen”, hyötyjä ammatillisen täydennyskoulutuksen tukena kyselyllä ja haastattelemalla opiskelijoita ja työnantajia. Molemmat kurssit rakentuvat 1–3 opintopisteen laajuisista moduuleista, joita voi opiskella itsenäisesti ja oman aikataulun mukaisesti. Kurssit olivat käynnissä syksyllä 2016 ja keväällä 2017.  

Kaiken kaikkiaan 157 opiskelijasta vain kahdeksan suoritti kurssin loppuun elokuuhun 2017 mennessä. Kaikissa moduuleissa oli huomattavan määrä niitä, jotka eivät olleet lainkaan tutustuneet sisältöihin. Opiskelijat kertoivat kuitenkin ilmoittautuneensa kursseille omasta halustaan toiveenaan saada lisätietoja kurssin sisällöistä eli uusista rakentamiseen liittyvistä EU-säädöksistä.  

Työssäkäyvälle autonomia on tärkeää – yhteisöllisyys liittyy omaan työyhteisöön 

Kaikki haastateltavat kertoivat aikatauluttoman opiskelun sopivan heille. Heidän mukaansa tässä opiskelumuodossa muun muuassa videoita voi katsoa niin monta kertaa kuin haluaa, materiaalia lukea silloin kuin ehtii ja tehtävät palauttaa oman aikataulun mukaisesti. Haastateltavat totesivat myös, että aikatauluton opiskelu vaatii kovaa itsekuria, mutta päämäärätietoisella opiskelu kyllä onnistuu. Moni korosti myös, että työssä joutuu usein itse määrittelemään omat aikataulunsa, miksi ei sitten opiskellessa. Haastateltavat puolsivat lyhyitä tehtäviä, koska niitä oli heidän mukaansa helpompi tehdä työn ohessa kuin pitkiä esseetehtäviä. 

Koska opiskelijat korostivat itsenäistä opiskelua, he eivät juurikaan kaivanneet yhteydenpitoa muihin kurssilaisiin, saati sitten opettajaan. Vain joissakin ongelmatilanteissa haastateltavat olisivat toivoneet, että apua olisi ollut jossakin muodossa saatavilla. He eivät kuitenkaan kaivanneet yhteisöllisyyttä muiden opiskelijoiden kesken – haastateltavista tärkeämpää on jakaa tietoa kurssin sisällöistä oman yrityksen, kollegoiden ja asiakkaiden kesken. 

Haastateltavat halusivat itse asettaa myös oppimistavoitteensa. Osa kertoikin, ettei heillä ei ollut aikomustakaan suorittaa koko kurssia, vaan opiskella heidän tärkeimmäksi kokemat asiat. Tästä syystä he eivät myöskään kaivanneet todistuksia suorituksistaan. Haastateltavien mukaan työ osoittaa, että hommat osataan ja hallitaan. 

MOOC sanana vielä melko tuntematon 

Haastattelimme myös työnantajia selvittääksemme heidän näkemyksiään MOOCeista täydennyskoulutuksen tukena. Osa työnantajista hämmentyi heille tuntemattomasta MOOC-sanasta. Teemaa pitikin avata haastateltaville ennen haastattelun aloittamista. Osa työnantajista ei ollut lainkaan tietoinen, että heidän työntekijöitään opiskelee kurssilla.

Työnantajien mukaan MOOC voi toimia hyvin ammatillisen täydennyskoulutuksen menetelmänä. Sen etuina pidettiin sitä, että kurssin voi suorittaa paikasta ja ajasta riipumatta, eikä opiskelijoiden tarvitse matkustaa koulutustilaisuuksiin. MOOC-kursseja pidettiin myös hyvänä mahdollisuutena työntekijöiden urakehitykselle. Vain yksi työnantaja oli sitä mieltä, että kasvokkainen opetus on verkko-opetusta tehokkaampaa.   

AgileAMK-mallin yksi tavoite oli, että työnantajia saataisiin mukaan MOOCien sisällöntuotantoon. Työnantajien mielestä yhteistyötä sisällöntuotannossa olisi hyvä tehdä, mutta toistaiseksi heillä ei ollut kuitenkaan esittää siihen toteutustapoja. 

MOOCit voivat ratkaista joitakin ammatilliseen koulutukseen liittyviä tarpeita. Työnantajien edustajat kuitenkin painottivat myös yritysten yksilöllisiä tarpeita – suurilla yrityksillä on erilaiset tarpeet kuin pienillä ja keskisuurilla. Ehdotammekin, että ammatillisen täydennyskoulutuksen MOOCeja tutkittaessa tutkijoiden tulisi huomioida myös yritysten tarpeet sekä ymmärtää työpaikkojen merkitys oppimisympäristöinä. Koska ajan puute on yksi oppimista estävistä tekijöistä, työnantajien tulisi järjestää riittävästi aikaa opiskelulle, jopa työpäivän aikana. Työpaikoilla tulisi myös ymmärtää, mikä merkitys työntekijöiden välisellä yhteenkuuluvuudella ja kanssakäymisellä on oppimistavoitteiden saavuttamisessa. 

 

Uutta Avointa Energiaa (UAE) -hanke

UAE-hanke on kymmenen ammattikorkeakoulun yhteinen ja sitä vetää Tampereen ammattikorkeakoulu. Haaga-Helia on mukana hankkeessa sekä laatu- (Päivi Rajaorko ja Päivi Aarreniemi-Jokipelto) että tutkimustiimissä (Merja Drake ja Päivi Rajaorko). Lisätietoja hankkeesta ja pilotti-MOOCeista: https://uusiavoinenergia.fi.

 

Kirjoittaja on Haaga-Helian yliopettaja Merja Drake.