Rakkaudesta kivijalkakauppaan

Kivijalkakaupat ovat jo pitkään yrittäneet pärjätä ostoskeskusten, -markettien ja verkkokaupan keskellä. Keskukset ja marketit houkuttavat konsepti- ja tuoterunsaudellaan. Verkkokauppoja syntyy kovaan tahtiin. Sekä myyminen että ostaminen on yhä vaivattomampaa. Lisäksi kierrätyskaupat valtaavat markkinaa kaiken aikaa.

Samanaikaisesti kantakaupunkien asukkaiden keski-ikä on noussut. Ikääntyvien käyttötavaravaateet ovat varsin vaatimattomia. Keskiostos laskee, vaikka ostovoimaa olisi. Heidän sisustuksensa ei vaihdu ja vaatteet kulu.

Myös brändi-, konsepti-, tuote- ja palvelutarjonta kasvaa kaiken aikaa, ja kilpailu kuluttajista lisääntyy. Vaikka uusia, nuoria kuluttajia ja matkailijoita virtaa Helsinki 10:een, heidän luottokorttinsa eivät vingu riittävästi. Monelle kävijälle kivijalkakaupat ovat vain pistäytymispaikkoja, ja heillä voi olla myös mielikuva shopeista kalliina erikoistavaraliikkeinä.

Kivijalkakaupat vastaavat kilpailuun pyrkimällä profiloitumaan konsepteillaan ja tuotteillaan. Yrittäjät ja henkilökunta haluavat oppia tuntemaan asiakkaansa ja palvelemaan paremmin.

Näyteikkunaan, sisustukseen ja somistukseen panostetaan. Tilaa ja palvelua muotoillaan sesonkien ja kampanjoiden mukaan. Asiakkaille annetaan puheenaiheita kuten tarinoita, muotoiltuja mikroympäristöjä, paketointia, kaupanpäällisiä ja erikoisalennuksia (engl. talk-on-the town-markkinointikeino).

Yrittäjät esittelevät Facebookissa ja Instagramissa liikkeen uutuuksia, tuoreita kuvia ja muita houkutuksia. Kutsuja lähetetään asiakasiltoihin ja myyntitapahtumiin.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun restonomi ja tradenomi ylempi AMK-opiskelijat tutkivat SHT-Tukun ja Selja T:n toimeksiannosta kukkakauppojemme kilpailukykyä tarkkailemalla ja tekemällä benchmarking-tutkimusta pääkaupunkiseudun kukkakaupoista. Laadullista tutkimusta tuki Petteri Ohtosen tekemä kysely kukkakauppayrittäjille.

Tulokset peilaavat hyvin kivijalkakauppojen tilannetta. Opiskelijaryhmämme havainnot ja selvityksen tulokset ovat myös samansuuntaisia kuin Haaga-Helian aiempi ostoskauppatutkimus: kaupunkikeskustojen kukkaliikkeet menettävät kaiken aikaa asiakkaitaan vähittäiskaupalle ja ostoskeskusten myymälöille.

Kukkia, ruukkuja, sisutustarvikkeita ja tervehdyskortteja ostetaan mieluummin samalla, kun mennään ruokakauppaan.

Katuliikkeeseen mennään, jos kukkakauppa on matkan varrella, hetken päähänpistosta, vanhan asiakassuhteen, tutun liikkeen ja yrittäjän tuttuuden takia.

Yleisesti kortteliyrittäjät alkavat olla eläkeiässä, ja eläke siintää. Kukkakauppakyselyyn vastanneista jopa yksi kolmesta oli ollut alalla yli 20 vuotta. Toisaalta yrittäminen on verissä.

Nuoria jatkajia ei myöskään ole ollut kovin helppo löytää. Joskin Slush-buumi saa aikaan kiinnostuksen startup-yrittäjyyteen.

Kivijalkaliikkeiden tulevaisuus näyttääkin myönteiseltä, kun rohkeat nuoret haluavat työskennellä omissa liikkeissään, tehdä käsityövaltaista ja luovaa työtä. Myös ammatinvaihtajat haluavat tehdä mieluummin ”ite” kuin mennä vieraalle töihin.

Yrittäjänä saa tehdä omannäköisen konseptin ja valita tuotesortimentin. Nyky-yrittäjällä on taitoa toimia sekä kivijalassa että verkossa. Hänellä on parhaimmillaan laajat kaveriverkostot, joista löytyy aina tapetoijaa ja nikkaroitsijaa. Nyt halutaan toimia elävässä korttelissa ja luoda asiakasvirtoja  – kasvaa ja kehittyä!

 

Kirjoittaja on Haaga-Helian elämys- ja hyvinvointitalouden yksikön yliopettaja V. A. Heikkinen.