Lukuvuosimaksut muuttavat suomalaista korkeakoulutusta

Ensi vuonna voimaan tulevat lukuvuosimaksut ovat keskusteluttaneet jo pitkään. Nyt kun H-hetki lähenee, on keskustelu tiivistynyt hakijamäärien romahtamisen ympärille. Arvioidaan, että hakijoita EU/ETA-alueen ulkopuolelta voi olla jopa 40% vähemmän. Lukuvuosimaksut koskevat juuri niiden maiden, kuten Venäjän, Kiinan, Nepalin, Vietnamin, jne. opiskelijoita, jotka ovat täyttäneet suomalaisten korkeakoulujen englanninkielisiä ohjelmia. Vaarana on, että oppimisympäristöt ovat tulevaisuudessa vähemmän monikulttuurisia. Lukuvuosimaksut muuttavat kuitenkin laajemmin suomalaista korkeakoulutusta. On pohdittava muun muassa kohdemarkkinoiden valintaa, jakelutieratkaisuja, maksujen suuruutta ja apurahajärjestelmiä, opiskelijoille tarjottavia palveluita. Tulevaisuudessa lukuvuosimaksut muokkaavat myös koulutustarjontaa.

Kohdemarkkinoiden osalta on selkeästi tiedossa mistä maista suurin osa maksullisiin ohjelmiin osallistuvista opiskelijoista tulee. Kärkikuusikossa ovat odotetusti Kiina ja Intia, mutta sieltä löytyvät myös Yhdysvallat, Saksa, Saudi-Arabia ja Etelä-Korea. Suomalaisten korkeakoulujen kansainväliset opiskelijat tulevat jo yllä mainittujen Venäjä, Kiina, Nepal ja Vietnam lisäksi Virosta, Intiasta, Pakistanista, Saksasta, Nigeriasta ja Iranista. Mielenkiintoista on, että muiden Pohjoismaiden listat eroavat jonkun verran Suomen vastaavasta. Sieltä löytyvät Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Turkki. Mitkä olisivat siis Haaga-Helialle ne oikeat kohdemaat?

Jakelutieratkaisut ovat sidoksissa kohdemaiden valintaan. Joissain maissa portaalit toimivat parhaiten, kun taas toisissa myynti tehdään henkilökohtaisella myyntityöllä. Oman lukunsa muodostavat agentit, jotka nekin toimivat hyvin moninaisilla liiketoimintamalleilla. Kaikkien jakelutieratkaisuiden tavoitteena on siirtää hakijaa kohti ostopäätöstä ja sitä kautta opiskelijaksi. Haaga-Helia on tehnyt ensimmäiset palvelusopimukset portaalien, myyntiorganisaatioiden ja agenttien kanssa. Tavoitteena on oppia tulevan vuoden aikana markkinamekanismit eli mikä toimii ja mikä ei. Nämä palvelusopimusten mukaiset palvelut eivät ole ilmaisia – maksu voi perustua klikkauksiin, yhteydenottoihin, hakemuksiin tai opiskelijaksi valittuihin.

Oman lukunsa muodostavat ns. opiskelijamessut. Niitä järjestetään ympäri maailmaa oikeastaan kaiken aikaa. Messuilla on tavattavissa oikeat, todelliset hakijat, jotka pohtivat omia tulevaisuuden uraratkaisuja. Monesti pohdinnoissa on mukana maksaja eli hakijan perhe. Heitä kiinnostaa lukuvuosimaksujen ohella muut opiskeluun liittyvät kustannukset ja tarjolla olevat palvelut. Turvallisuus nousee myös esille opiskelupaikkaa valittaessa. Ensimmäiset kokemuksemme ovat osoittaneet, että vielä on tehtävää myös Suomen myynnissä ja vasta sitten pääsemme myymään Haaga-Heliaa.

Haaga-Heliassa lukuvuosimaksut ovat kohtuullisia verrattuna kansainvälisiin hintoihin. Uskon, että hinta-laatu -suhteeltaan olemme parhaita maailmassa. Tätä puoltaa viime aikaiset palautteet kansainvälisiltä opiskelijoiltamme. Lukuvuosimaksulla on luonnollisesti katettava toiminnan normaalit kustannukset, mutta myös markkinoinnin, jakelun ja myynnin kustannukset. Haaga-Helia on linjannut, että 10% lukuvuosimaksujen tuotoista ohjataan apurahoiksi stipendijärjestelmän kautta. Ajatuksemme on, että apurahoilla tuemme opinnoissaan hyvin menestyneitä opiskelijoita toisen ja kolmannen opintovuoden aikana.

Lukuvuosimaksuissa taisimme olla ainoa korkeakoulu, joilla ne ovat käytössä jo tammikuussa alkavassa koulutuksessa. Aviation Business -koulutusohjelmaan saimme 146 hakijaa, joista 43 ilmoitti että heillä ei ole vapautusta maksuista. Nähtäväksi jää ketkä hakijoista pääsevät opiskelemaan ja miten prosessimme maksujen osalta toimii. Ensi vuonna tähän aikaan olemme paljon viisaampi asian suhteen. Uskon vahvasti Haaga-Helian menestykseen. Tarjoamme kaikille tasa-arvoisesti mahdollisuuden kehittää osaamista ja työllistyä urallaan koulutusta vastaaviin tehtäviin. Siitä meillä on näyttöä nykyisten koulutusohjelmien osalta. Tulevaisuudessa koulutustarjontamme näyttää myös varmasti erilaiselta kuin nyt. Siitä on jo Ruotsissa näyttöä.

Jouni Ahonen,
johtaja, vararehtori
Haaga-Helian kaupalliset palvelu