Ähtäri Zoossa kävijäkokemusta syvennetään virtuaaliteknologian avulla. Elämyksellinen kohtaaminen syntyy eläinten ehdoilla ja virtuaalisuus tuo eläimet turvallisesti lähelle.
Vuonna 1973 perustetun eläinpuiston matkailualueen ytimessä ovat Ähtäri Zoo -eläinpuisto ja majoitus- ja ravintolapalveluita tarjoava Hotelli Mesikämmen. Lisäksi alueelta löytyy muun muassa kylpyläpalveluita, golf-keskus sekä seikkailupuisto Flowpark.
Viime vuosina Ähtäri Zoo on pyrkinyt kehittymään kohti elämyksellisempää kävijäkokemusta. Elämyksellisyyttä vahvistaa virtuaalisuus, josta on tullut yhä tärkeämpi osa Ähtäri Zoon kävijäkokemusta. Viime vuosina eläinpuisto on ottanut harppauksen kohti rikastettua todellisuutta.
Virtuaalisuuden ansiosta kävijä voi tarkastella eläimiä entistä lähempää. Vierailijat voivat samalla syventyä lajien biologiaan, luonnon monimuotoisuuteen ja uhanalaisten lajien suojeluohjelmiin.
”Virtual Zoo rikastuttaa eläinpuistossa käyntiä, kun eläimeen voi tutustua turvallisesti videon tai virtuaalilasien videoklippien kautta. Kävijä saa myös kokemuksen siitä, millaiselta maailma näyttää eläinten silmin katsottuna”, kertoo Ähtäri Zoon markkinointi- ja viestintäpäällikkö Elina Viitanen.
Virtual Zoota ei rakenneta hetkessä
Ensimmäisen kerran virtuaalieläinpuistoa testattiin Ähtärissä kesällä 2016, kun Haaga-Helian ja Tekesin yhteinen The Box -elämyshanke toi eläinpuiston tunnelman Hotelli Mesikämmenen luentotilaan.
Suurten videoseinien ja älypöydän kuvien, videoiden ja artikkelien kautta kävijä pääsi tutustumaan uhanalaisten eläinten maailmaan. Virtuaalilasien välityksellä kävijällä oli mahdollisuus katsoa eläinaitauksen sisällä kuvattua 360 asteen videokuvaa. Kokemuksen kruunasivat tunnelmaan sovitettu äänimaailma, bambumetsän vehreä maisema sekä tilaan lisätty metsän tuoksu.
Elämyksellisyyttä vahvistaa virtuaalisuus, josta on tullut yhä tärkeämpi osa Ähtäri Zoon kävijäkokemusta.
Virtuaalieläinpuistoa kokeiltiin myös Matkamessuilla tammikuussa 2017. Ähtäri Zoon messuosasto rakennettiin Virtual Zooksi, joka herätti kovasti mielenkiintoa messukävijöissä. Viitasen mukaan palaute on ollut molempien kokeiluiden kohdalla erittäin myönteistä.
”Kävijät ovat pitäneet Virtual Zoo -kokemuksesta. Videot eläimistä rauhoittavat ja ihastuttavat sekä tuovat uudella tavalla tietoa niistä ja niiden elämästä. Eläimet ovat aina tunteisiin menevä kokemus, kuvina tai livenä.”
Virtual Zoon pystyttäminen ei kuitenkaan ole mikään helppo tai nopea tehtävä. Materiaalin kerääminen on työlästä, ja lisäksi materiaalia täytyy editoida ja muokata esimerkiksi virtuaalitodellisuuslaseihin sopivaksi.
”Virtual Zoossa haasteena on esitettävän materiaalin tuottaminen. Villieläimistä ei ole 360 asteen materiaalia, ja siksi olen itse joutunut kuvaamaan meidän eläinpuiston eläimistä niitä lajeja, joiden kotitarhaan voi mennä.”
Viitanen korostaa, että kuvaaminen täytyy aina tehdä eläinten hyvinvointia ja niiden reviiriä kunnioittaen. Kuvamateriaalin koostaminen vaatii kuvaajalta paljon kärsivällisyyttä.
”Eläinten totuttaminen kameroihin ja laitteisiin ei käy hetkessä. Vietin kesällä monet tunnit aamuvarhaisella esimerkiksi pikkupandoja seuraten, hiljaa kivellä istuen, jotta sain hyvää materiaalia.”
Elämyksellisyyttä eläinten ehdoilla
Ähtäri Zoon eläimet ovat pääasiassa pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeelle tyypillisiä lajeja. Kävijät voivat tutustua puistossa esimerkiksi karhun, ahman, lumileopardin ja pikkupandan elämään.
Kesäkaudella puistossa ja Kotieläintilalla järjestetään päivittäin eläintenhoitajien luotsaamia maksuttomia eläinopastuksia. Erikseen varattavalla opastuksella kävijä voi myös kurkistaa eläinpuiston kulissien taakse ja osallistua vaikkapa karhujen aamuhoitoon tai hirvien ruokintaan. Viitanen kertoo, että puistossa elämyksellisyys rakentuukin aina tiukasti eläinten ehdoilla.
”Esimerkiksi hirvien ruokintaa ei voi olla kuin aamulla tai illalla, sillä eläimet syövät vain tietyn määrän päivässä”, Viitanen täsmentää.
Haaga-Helia on jo usean vuoden ajan ollut mukana kehittämässä Ähtäri Zoo -matkailukonseptia ja Ähtärin matkailutoimijoiden brändi-identiteettiä. Yhteistyötä laajennettiin entisestään lokakuussa 2016, kun Haaga-Helia ja Ähtärin Eläinpuisto Oy solmivat partnerisopimuksen. Viitanen on ollut pitkään yhteistyöhön tyytyväinen.
”Projekteja on tehty vuosien varrella jo kymmeniä. Niitä on jalostettu jokapäiväiseen liiketoimintaan ja arkipäivän käyttöön erilaisten tuotteiden ja palveluiden avulla.”
Suora yhteys Kiinaan
Tulevaisuudessa puistokävijä pääsee seuraamaan myös jättiläispandojen puuhia. Kiinan presidentin Xi Jingpingin huhtikuisella Suomen-vierailulla vahvistui, että Kiina sijoittaa kaksi jättiläispandaa Suomeen 15 vuoden ajaksi. Pandaparin odotetaan viihtyvän mainiosti Suomen ilmastossa, joka vastaa varsin hyvin jättiläispandojen luonnollisen elinympäristön sääoloja. Eläinten arvioidaan saapuvan Ähtäriin viimeistään vuoden 2017 lopulla.
Virtuaalieläinpuiston konseptia tullaan hyödyntämään myös rakenteilla olevassa Pandatalossa. Viitanen on mukana suunnittelemassa käytännön toteutusta yhdessä alan ammattilaisten kanssa.
Ähtäri Zoo rakentaa pandoille laajaa tarhakokonaisuutta, jonka yksityiskohdat on suunniteltu Kiinan kokeneimpien pandojen hyvinvoinnin asiantuntijoiden kanssa.
Elämyksellisyys rakentuu aina tiukasti eläinten ehdoilla.
Ähtäriin kotiutuvan jättiläispandaparin näkeminen on eläinpuistokävijöille varmasti iso elämys jo sinällään. Virtuaaliteknologian avulla kävijäkokemusta voidaan syventää entisestään.
”Pandataloon tulee liittymään myös Panda-infokeskus, jossa Virtual Zoo on yksi toiminnallinen kokonaisuus. Virtuaalinen yhteys Kiinaan mahdollistaa tutustumisen jättiläispandojen luonnonmukaiseen elinympäristöön Himalajalla ja näiden upeiden eläinten arvokkaaseen suojelutyöhön Kiinassa”, Viitanen kertoo.
Teksti Saija Sillanpää
Kuvat Timo Ahopelto / Ähtäri Zoo ja Eeva Puhakainen / The Box
Teksti on alunperin julkaistu Haaga-Helian Signals-lehdessä 1/2017.