”Taas mennään rahan takii…” Ohjauksesta apua työn ja opintojen yhteensovittamiseen
Haaga-Helia Julkaisutoiminta 27.3.2018

”Tosi kiva maksaa tellit, lellit, sähkö, puhelin, puurot, vellit, vuokra, mätkyt, netti, …”

Huomattava osa suomalaisista korkeakouluopiskelijoista (70 %) arvioi tarvitsevansa työpaikan ja palkan, joka kattaa pakolliset elinkustannukset ja mahdollistaa opinnot. Suomalaiset korkeakouluopiskelijat käyttävätkin keskimäärin enemmän aikaa työssäkäyntiin opintojen aikana kuin eurooppalaiset kollegansa, vaikka eurooppalaisten yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden opintojen aikainen työssäkäynti onkin hyvin yleistä. Opiskelijat käyvät töissä, koska opintososiaalinen tuki tai perheeltä saatu taloudellinen tuki eivät riitä kattamaan elinkustannuksia.

”Pelkkä opintotuki sekä asumistuki yhdessä eivät riitä kattamaan edes puolia elämismenoista yhden kuukauden aikana. Opintojen ohella olen tästä syystä joutunut tekemään myös töitä, mikä on taas hidastanut opinnoissani etenemistä huomattavissa määrin.”

Korkeakouluopiskelijan keskimääräisestä kuukausibudjetista lähes puolet (40 %) tulee opiskelijan ansiotuloista. Suurimman osan suomalaisten opiskelijoiden kuukausibudjetista vie asuminen, mikä on huomattavan suuri määrä eurooppalaisessa vertailussa. Opiskelun kustannukset (oppimateriaali ja muut kustannukset) ovat kuitenkin suomalaisilla opiskelijoilla pienet eurooppalaisessa vertailussa.

Jokainen työssäkäyntiin käytetty tunti vähentää opintoihin käytettyä aikaa 23 minuutilla. Tähän tulokseen on päädytty Saksan kansallisen Eurostudent-aineiston analyysissa. Työ ei kuitenkaan vie aikaa vain opinnoilta, vaan myös sosiaalisilta suhteilta, perheeltä ja harrastuksista.

Hoidan sekä työt että opinnot hyvin, mutta vapaa-aikaa ei jää tarpeeksi. Haluaisin olla enemmän läheisteni kanssa. Voisin vähentää töitä ja hiljentää opintotahtia.”

 

Opintojen aikaiseen työssäkäyntiin tukea korkeakoulun hyvistä työelämäkäytännöistä

Työn ja opintojen yhteensovittamisen haasteet aiheuttavat stressiä, ja opiskelijat joutuvatkin säätelemään työssäkäynnin määrää jaksamisensa mukaan, etenkin opintojen loppuvaiheessa. Työ on usein myös syy opintojen keskeyttämiseen tilapäisesti tai jopa kokonaan. Myös sillä on merkitystä, miten työpaikka tai opinnot joustavat: mitä vähemmän opiskelija voi itse säädellä työtuntiensa määrää tai vaikuttaa opintojensa aikatauluihin, sitä stressaavampana hän kokee tilanteensa.

Työssäkäynti voi olla rahan tienaamisen lisäksi myös tavoitteellinen tapa kehittää työelämäosaamista ja kiinnittyä työelämään. Suomalaisista työssäkäyvistä korkeakouluopiskelijoista jopa 75 % ilmoitti tämän yhdeksi työssäkäynnin motiiviksi.

Työn ja opintojen yhteensovittamisen haasteet ovat tosiasioita, jotka on syytä tunnistaa ja tunnustaa opiskelijoiden ohjauksessa. Mitä paremmin opettajat osaavat opetuksessa ja ohjauksessa arvioida työssä oppimisen ja osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia, sitä myönteisempi vaikutus sillä on opiskelijoiden motivaatioon, opintosuorituksiin ja opintojen etenemiseen.

Opettaja ei voi vaikuttaa opiskelijan taloudelliseen selviytymiseen, mutta hän voi opetus- ja ohjauskäytännöillään vaikuttaa opiskelijoiden mahdollisuuksiin edetä opinnoissaan. Työn ja opintojen yhteensovittamisen stressi voidaan hyvinkin kääntää synergiaksi ja opiskelumotivaatioksi. Lisäksi – hyvinvoiva opiskelija myös menestyy opinnoissaan!

Opettajien onkin erityisen tärkeää pohtia, millä pedagogisilla käytännöillä he voivat helpottaa opiskelijoidensa opiskelun arkea. Miten sinä tunnistat opiskelijoiden erilaisia opiskeluun vaikuttavia elämäntilanteita ja hyödynnät opiskelijoiden työssä hankkimaa osaamista opetuksessasi?

 

Tekstissä esitetyt tilastotiedot perustuvat Eurostudent VI –tutkimuksen raporttiin Combining studies and paid job. Thematic review 2018. eurostudent.eu ja artikkeliin Opintojen aikainen työssäkäynti – ongelma vai mahdollisuus ammattikorkeakouluopinnoissa? (Vanhanen-Nuutinen, L., Saari, J., Kotila, H. & Mäki K., OKM Eurostudent VI –tutkimuksen julkaisuja, julkaisuprosessissa 2018). Lainaukset ovat Opiskelijabarometrin (2016–2017) avoimista vastauksista. Sanoitukset ovat Antti Tuiskun Rahan takii-laulusta.

Kirjoittaja on Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja Liisa Vanhanen-Nuutinen.

Haaga-Helia Julkaisutoiminta

E-Signals tarjoaa sisältöjä Haaga-Helian osaamisalueilta kiinnostavasti ja vaikuttavasti. Onko mielessäsi juttuidea? Ota yhteyttä julkaisut@haaga-helia.fi.

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *