Aito kohtaaminen rakentaa työnantajamielikuvaa
9.11.2018
Työnantajamielikuvalla on valtava merkitys rekrytoinnissa! Kansallisen rekrytointitutkimuksen (2018) mukaan 95 prosenttia työnantajista arvioi, että olemassa oleva hyvä mielikuva työnantajasta on ratkaiseva rekrytoinnin onnistumisen kannalta. Hyvää työnantajamielikuvaa rakentavat muun muassa onnistuneet rekrytoinnin käytännöt. Miten yritykset onnistuvat tässä?
Tärkeintä rekrytointiprosessissa on viestintä
Nuorten mielestä tärkeimmät rekrytointiviestinnän elementit ovat selkeä työpaikkailmoitus, tehokas viestintä prosessin etenemisestä ja valintapäätöksistä sekä henkilökohtainen palaute omasta onnistumisesta rekrytointiprosessissa. Rekrytointi nuorten ammattilaisten silmin -tutkimuksen (2018) mukaan työpaikkailmoitukselta toivotaan konkreettisia esimerkkejä päivittäisestä työstä ja työyhteisöstä, ei vain houkuttelevaa yrityskuvaa maalailevia korulauseita.
Tehokas viestintä prosessin etenemisestä voi jopa ratkaista, saako työnantaja rekrytoitua tavoittelemansa osaajan. Työnhakijat saattavat helposti kallistua hyväksymään kilpailevan työtarjouksen, mikäli viestintä ei toimi ja toisaalta he ovat valmiita odottamaan lopullista päätöstä pitkäänkin, mikäli viestintä on aktiivista. Palaute koko prosessista – hakemuksesta, CV:stä, haastattelusta ja valintapäätöksestä – koetaan tärkeäksi. Selkeä ja läpinäkyvä viestintä läpi prosessin on omiaan jättämään hakijalle positiivisen vaikutelman työnantajasta, vaikka lopputuloksena olisikin valinnan osuminen toiseen henkilöön.
Huono kokonaisviestintä rekrytointiprosessissa vaikuttaa negatiivisesti työnantajamielikuvaan, ja ikävällä hakijakokemuksella voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia. Työläs ja huonon viestinnän leimaama prosessi turhauttaa. Työnhakijat ovat tutkimuksen mukaan tyytymättömiä muun muassa prosessin pitkään kestoon ja heikkoon tiedottamiseen rekrytoinnin etenemisestä. Massasähköpostit ja toisaalta täydellinen hiljaisuus ovat rekrytoiville yrityksille tyypillisiä epäonnistumisia palautteenantovaiheessa. Hakijat näkevät rekrytointiprosessin mahdollisuutena oppia ja kehittyä ja toivoisivat yritysten antavan tähän mahdollisuuden.
Kuuntele, kunnioita, kohtaa
Rekrytointiprosessin viestintään pätee sama kolmen koon periaate kuin muuhunkin työelämäviestintään: kuuntele, kunnioita ja kohtaa. Olemme PALKO –hankkeessa* valmentaneet kuluneen vuoden ajan itäuusmaalaisia nuoria työnhaussa ja jokainen nuorelta kuultu tarina työnhausta on ainutlaatuinen. Monella on vaikeuksia sanottaa omaa osaamista ja toisaalta puutetta rohkeudesta tavoitella itseä aidosti kiinnostavia työpaikkoja. Toistuvat ja selityksittä jääneet ”hylsyt” haetuista työpaikoista ovat jääneet nakertamaan itsetuntoa. Joskus hyvää tarkoittavat neuvot työnhaun ammattilaisilta ovat ohjanneet kokonaan väärään suuntaan ja tuloksena on ollut epäonnistumisen kokemus uudessa työssä. Yhteistä kaikille tarinoille on kuulluksi tuleminen ja kohtaaminen – tai niiden puute.
Yritykset tiedostavat, että mielikuva on tärkeä rekrytoinnin onnistumisen kannalta, mutta nuorilta kysyttäessä se ei aina näy rekrytoinnin käytännöissä. HR vastaa yrityksessä rekrytoinnista, viestintä omasta tontistaan ja markkinointi omastaan. Työnantajamielikuvan vaaliminen kuuluu kuitenkin yrityksissä kaikille. Se on konkreettisia tekoja yksittäisissä kohtaamisissa.
Kirjoittajat Anu Sipilä ja Maria Alanko työskentelevät Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluissa ja toteuttavat PALKO-hanketta yhdessä kehitysyhtiö Posintran kanssa.
Lähteet:
Kansallinen rekrytointitutkimus 2017:
https://duunitori.fi/rekrytointi/rekrytointitutkimus/
Rekrytointitutkimus 2018: Rekrytointi nuorten ammattilaisten silmin
https://atalent.fi/rekrytointitutkimus-2018
*PALKO – työllisyyden palvelukokeilut Porvoossa ja Loviisassa –hanke toteuttaa Porvoossa ja Loviisassa työllisyyskokeiluja, joiden tavoitteena on sopivan työ- tai koulutuspaikan löytäminen yhdessä työnhakijan kanssa, hakijan toiveita kuunnellen. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Kehitysyhtiö Posintra Oy ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja sen toteutusaika on 1.9.2017-31.8.2019.
