Pedagoginen timantti

On mahtavaa vaikuttua oppimista ja osaamista edistävästä toiminnasta. On upeaa nähdä taitavia opiskelijoita, jotka kykenevät yhdistämään työssään hankkimansa osaamisen ammatilliseen tietoperustaan. On hienoa seurata pedagogia, joka on suunnitellut työssä hankitun osaamisen ja teoreettisten perusteiden yhdistämisen mahdollistavan session. On vaikuttavaa kuunnella työelämän asiantuntijoiden antamaa rakentavaa palautetta korkeakouluopiskelijan osaamisen arvioinnissa. Tätä kaikkea olen saanut kokea ja seurata yhtenä joulukuisena lauantaina Haaga-Helian yleisessä näyttöpäivässä.

Kyseiseen päivään oli valmistautunut noin 80 korkeakouluopiskelijaa tekemällä ennakkotehtäviä ja kerryttämällä tarvittavan osaamisen näyttöihin. Valmistautuneita olivat myös opettajat, jotka ottivat vastaan työn opinnollistamisen ja aiemmin hankitun osaamisen (ahot) näyttöjä. Heidän tehtävänään oli mm. suunnitella ja laatia pedagoginen käsikirjoitus näyttötilanteisiin. Näytöissä yhdistyivät autenttisesta työstä kertynyt osaaminen ja tavoiteltavan asiantuntijuusalan tietoperustat.

Myös korkeakoulun omat alumnit olivat valmistautuneet osaamisen osoittamisen tilanteisiin. He olivat perehtyneet etukäteen opiskelijoiden ennakkotehtäviin ja antoivat näytöissä niistä kehittävää palautetta.

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Seurasin kolmea erilaista osaamisen osoittamisen tilannetta. Aamun ensimmäinen sessio oli asiakkuuden hallintaan liittyvien opintojen aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen. Paikalla oli parikymmentä opiskelijaa, opettaja ja kolme alumnia. Teorian ja käytännön yhdistämisen näkökulmasta kyseistä teemaa vauhdittivat opettajan osuvat kysymykset. Niitä käsiteltiin alumnien vetämissä pienryhmissä. Ryhmäkeskustelujen purkutilanteissa yhdistyivät taidokkaasti kolmen osaajajoukon (pedagogi, opiskelijat, alumnit) panos hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Tilannetta täydensi kirjallinen osuus keskeisistä käsitteistä.

Toisessa sessiossa oli mielenkiintoinen työn opinnollistamisen eli opintojen aikaisessa työssä kertyneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tilanne: Opiskelijalle oli kertynyt hybridimäistä osaamista oman yrityksen johtamisesta sekä tiiminvetämisestä ja projektijohtamisesta isossa pankkialan organisaatiossa. Näytön kohteena olivat yrittäjyyden ja työyhteisön opinnot. Osaamisen osoittaminen koostui tutkimusraporteista, liiketoimintasuunnitelmista sekä kattavasta presentaatiosta kummastakin teemasta. Opiskelija yhdisteli taitavasti annettuja teoreettisia elementtejä työstä kertyneeseen osaamiseensa. Arviointikeskustelu oli rakentavaa dialogia opettajan ja kokeneen opiskelijan välillä. Arviointi ei päättänyt oppimisen tilannetta, vaan jatkoi sitä yhteiskehittelynä opettajan ja opiskelijan välillä.

Kolmas sessio käsitteli neuvottelu- ja vuorovaikutusosaamista. Näyttötilanne käynnistyi opiskelijaryhmien neuvotteludemoilla, jotka opettaja oli laatinut tarkoituksenaan nostaa esiin korkeakoulutasoinen osaaminen. Kokoavan arvioinnin jälkeen siirryttiin yksilöllisiin hissipuheisiin, joissa kahdessa minuutissa opiskelijan tuli osoittaa omien neuvottelutaitojensa ydinkohdat, ja niiden sidos työhön. Jokaisen puheen jälkeen valittu opiskelijaopponentti, alumni, opettaja ja muu yleisö antoivat palautteen.

Kokemani päivä näyttäytyi minulle modernin korkeakoulun oppivana alueena, jossa kaksi elementtiä puhuttelivat. Yksi: korkeakoulu mahdollisti ympäristön, jossa erilaisten näyttömenetelmien avulla integroitiin teoreettiset elementit sekä työstä kertynyt osaaminen. Kaksi: oli vaikuttavaa seurata nelikantaista arviointia, johon kuului

• osaamisen osoittajan(jien) itsearviointi
• muiden opiskelijoiden antama vertaisarviointi
• alumnien kehittävä arviointi (työkokemuksista ja työurasta nouseva näkökulma)
• opettajan antama arviointi (korkeakoulun ja substanssiopintojen näkökulma).

Timanttimme työelämälähtöinen korkeakoulupedagogiikka

Kehittyvä näyttöpäiväkonsepti on Haaga-Helian pedagoginen timantti. Maine on kiirinyt korkeakouluverkostossa niin, että kuluvana syksynä näyttöjä on tultu katsomaan useasta eri korkeakoulusta. Hyvänä viidakkorumpuna on toiminut Verkkovirta-hanke (www.amkverkkovirta.fi), joka kehittää ja valmentaa työn opinnollistamista yhteisvoimin 14 ammattikorkeakoulun kanssa. Osa ammattikorkeakouluista on itse rakentamassa näyttöpäiväkäytäntöjään Haaga-Helian mallin innoittamana.

Pedagogista timanttiamme tulee vaalia ja kehittää jatkossakin. Tähänastiset kiitokset näyttöpäivän rakentamisesta ja kehittämisestä kuuluvat StartUp Schoolin toimijoille, opintokoordinaattorillemme Alisa Petterssonille sekä asiaan uskoville muille haagahelialaisille pedagogeille, jotka suunnittelevat pedagogisesti näyttöjä. Ison ja arvokkaan panoksensa antoivat myös alumnit. Tätä verkostoa on ylläpidettävä myös jatkossa. Työstä kertyvän osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen kehittävät työelämäläheistä korkeakoulupedagogiikkaa. Osaamisen näytöt haastavat opetussuunnitelmat sekä opettajien kyvyt nähdä korkeakouluopiskelu osaamisen hankkimisena suoritusten hankkimisen sijaan. Lupaavat ensiaskeleet on jo otettu!

Kimmo Mäki, Yliopettaja, KTT, KL, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu