Kimmo Mäki

Ammattikorkeakoulupedagogiikka ja TKI – nihkeä vai toimiva liitto? premium
Polarisoitunut opettajuus haasteena  Ammattikorkeakoulun historiassa opettajan työn orientaatio on ollut yllättävän pitkään vahvasti kahtiajakoinen. Amk-opettajuustutkimuksissa (mm. Vanhanen-Nuutinen, Mäki, Töytäri, Ilves & Farin 2012; Mäki 2012) on noussut esiin karkeasti määritellen kaksi opettajaheimoa: substanssikeskeinen, opetusorientoitunut opettajaheimo sekä osaamiseltaan kameleonttimainen, tutkivaan ja kehittävään työskentelyyn orientoitunut opettajaheimo.   Juuri tekemäni  ammattikorkeakouluvaikuttajien haastattelukierros sekä valmisteilla oleva 967 ammattikorkeakoulutoimijan (lehtorit, päälliköt […]
premium
Kolme kulmaa opinnollistamiseen – tuoreita ratkaisuja työn ja opintojen yhdistämiseen premium
Ovatko korkeakouluopinnot edelleen erillinen tiedon ja taidon hankkimisen saareke yksilön elämässä vai osa kokonaisuutta, joka muodostuu monesta yksilön elämän osa-alueesta? Miten esimerkiksi aktiivinen harrastustoiminta ja työtehtävät, joissa on projektimainen rytmi, haastavat yksilön aikaa opintojen ohella? Korkeakoulu ei ole enää ainoa ja päätoiminen vaikuttaja opiskelijan elämässä. Korkeakoulun tulee ymmärtää tämä toimintaympäristönsä kompleksisuus ja, miten se vaikuttaa […]
premium
Utopisti, Realisti ja Kriitikko opinnollistamisen kehittäjinä korkeakouluissa premium
Maaliskuun lopulla opintojen aikaisia työn opinnollistamisen malleja kehittävän Verkkovirta-hankkeen joukko aktiivisia toimijoita – amk-esimiehiä, lehtoreita ja yliopettajia – kokoontui työpajaseminaariin Haaga-Heliaan. Tarkoituksena oli vauhdittaa ja juurruttaa työn opinnollistamisen eteneminen hankkeen osatoimijoiden korkeakouluissa. Hanketta on jäljellä vielä yhdeksän kuukautta, joten oli paikallaan tiirailla saavutuksia sekä valaista niitä opinnollistamisen kehittämisen katveita, joihin voimme vielä yhdessä vaikuttaa. Työpajassa […]
premium
Törmäyttämisestä uutta huippuosaamista – Metodina Cross-expertise mentoring premium
Kompleksisessa työssä ja toimintaympäristössä osaamista ei kannata kehittää omassa kuplassaan. Työssä kohdattavat haasteet ovat niin monisidoksisia, ettei niitä ole useinkaan mahdollista ratkaista yhden ihmisen – tai yhden organisaation voimin. Siksi myös osaamisen kehittämiseksi tarvitaan uudenlaisia, ketteriä tapoja risteyttää erilaisten ongelmien ratkaisemiseen vaadittavaa korkeatasoista osaamista. Aina kehittämistyössä ei myöskään tarvitse lähteä liikkeelle massiivisella ja kalliilla kehittämisinvestoinnilla. […]
premium
Opettajan aika premium
Opettaja – työ – aika! Kolmiyhteys, joka paljastaa asiaa penkovalle paljon. Pirstaloituva, verkostomainen, aikaan ja paikkaan sitomaton ja digitalisoituva työ sekä kiire-puhe ovat trendiksi nousseen työn kehittämisen ja tutkimusten avainkoodeja. Olen pitkään seurannut ja tutkinut ammattikorkeakouluopettajan työnhallintaa (mm. Vanhanen-Nuutinen ym. 2013 ja Mäki ym. 2011) ja vakuuttunut siitä, että se on paljastavin tapa nähdä opettajan […]
premium
Pedagoginen timantti premium
On mahtavaa vaikuttua oppimista ja osaamista edistävästä toiminnasta. On upeaa nähdä taitavia opiskelijoita, jotka kykenevät yhdistämään työssään hankkimansa osaamisen ammatilliseen tietoperustaan. On hienoa seurata pedagogia, joka on suunnitellut työssä hankitun osaamisen ja teoreettisten perusteiden yhdistämisen mahdollistavan session. On vaikuttavaa kuunnella työelämän asiantuntijoiden antamaa rakentavaa palautetta korkeakouluopiskelijan osaamisen arvioinnissa. Tätä kaikkea olen saanut kokea ja seurata […]
premium
Autonomian menettäminen pelottaa ja kiukuttaa premium
Minun työni, minun opetukseni, minun tuntini, minun substanssiosaamiseni, minun pedagogiikkani, minun ammatilliset kehitystarpeeni. Tätä listaa voi jatkaa pitkään, jos haluaa perata opettajan kaikkein pyhintä – autonomisuutta. Lukuisat opettajan työhön ja opetusalan organisaatioihin kohdistuneet tutkimukset (mm. Coldron & Smith 1999, Hargreaves 1999, Laakkonen 1999, Hakkarainen et al 2002, Auvinen 2004, Helakorpi 2007, Savonmäki 2007, Lehtelä & […]
premium
Kameleonttimainen korkeakouluopettajuus premium
Korkeakoulupedagogiikan kehittämistyön parissa olen huomannut, että uusi opettajuus -käsitefraasia käytetään huolettomasti, jopa mantranomaisesti. Sen käyttäjät usein ilmentävät yksittäisen opettajan pakkoa muuttua, kun toimintaympäristön muutostsunamit vyöryvät päälle. Muutoksen suuntakin on selkeä ja yksinkertainen. Totuus (jos sellaista löytyy) lienee kompleksisempi. Ammattikorkeakouluopettajan työn toimintaympäristöjen moninaisuudesta johtuen työhön kohdistuvat paineet ja odotusarvot ovat usein toisilleen vastakkaisia. Ne luovat ristiriitaisia […]
premium