Tulevaisuuden työelämässä vaaditaan ennen kaikkea kykyä oppia uusia asioita. Teknologiaosaaminen, liiketoimintaosaaminen ja design-osaaminen muodostavat tulevaisuuden yritysten osaamistarpeiden suuret linjat. Työn tekemisen tapojen muutos on koko uuden innovaatiopohjaisen yritystoiminnan lähtökohta myös media-alalla.
Jopa 1/3:n kaikista työpaikoista on ennustettu katoavan, kun työtä jaetaan uudelleen ihmisen ja koneen välillä. Tämä ihmisen ja koneen välinen uusi työnjako on johtanut siihen, että freelancereiden määrä mediatuotannoissa on kasvanut ja useimmat hankkivat toimeentulonsa siirtymällä tuotannosta toiseen. Työskentely projekteissa voi parhaimmillaan olla haastavaa ja mielenkiintoista, ja parhaiten selviävät he, jotka kehittävät osaamistaan askeleen edellä. Voidaan myös ennakoida, että kilpailu halutuimmista freelancereista lisääntyy koko ajan.
Työelämän haasteet kasvattavat motivaatiota ja innostavat luovaan ajatteluun. Korkea motivaatio selittää myös sen, miksi monet lahjakkaat ja korkeasti koulutetut työskentelevät media-alalla, vaikka palkat ovat pieniä. Mielenkiintoisen työn tarjoaminen ja viihtyisä työpaikka ovat ylivoimaisia sitouttamiskeinoja, kun nuoret valitsevat urapolkujaan.
Oppipojasta talentiksi
Media-alan yrityksiin palkattavat ovat yleensä toimineet ensin tuotannoissa freelancereina ja harjoittelijoina tai yhteistyökumppani on saattanut suositella heitä. Oppipoika-kisälli-mestari -väylä on kaikille avoin. Esimerkiksi televisioalan tuottajaksi harvoin palkataan sellaista, jolla ei ole aiempaa kokemusta tuotannoista. Toisaalta televisioyhtiöissä on runsaasti esimerkkejä siitä, kuinka esimerkiksi tuotanto- tai kuvaussihteeristä kasvaa ohjelmapäällikkö tai kanavajohtaja.
Mediayritykset pyrkivät rekrytoimaan tekijöitä, joiden arvo on ammatillisessa osaamisessa, alan arvostuksessa tai suosiossa. Tunnettujen talenttien mukanaolo luo arvoa tuotantojen markkinointiin sekä antaa tuotannolle halutun brändin.
Työntekijältä vaaditaan joustavuutta, yrittäjämäistä ja luovaa asennetta, kykyä kohdata haasteita ja taitoa selättää ne. On kysymyksessä sitten televisiotuotanto, pelituotanto, mainostuotanto tai mobiilisovellus, itsenäinen ote ja asenne työhön korostuvat, kun rutiineja ei ole ja luovuus ratkaisee. Työntekijä joutuu johtamaan itse itseään ja tekemään päätöksiä, jotka aiemmin kuuluivat esimiehille ja johtajalle.
Tulevaisuuden mediayrityksissä tarvitaan kykyä ymmärtää ja ennakoida myös asiakkaiden käyttäytymistä sekä sitä ohjaavia tarpeita. Käyttökokemuksen analysointi on keskeinen uusi työn sisältö, ja lisäksi tarvitaan menetelmätason osaamista kuluttajatiedon keräämisestä. Vaikka yksilötason osaamisen kehittäminen on tärkeää, vasta tiimeissä työskenneltäessä osaaminen siirtyy myös muille.
Yritysten yhteinen viesti onkin, että asenne ratkaisee.
Kirjoittaja Ilkka Uronen on lehtori Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.