Miljoona suomalaista pitää kouluttaa uudelleen – Haaga-Heliassa talkoot on jo aloitettu
17.10.2018
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on arvioinut, että lähitulevaisuudessa jopa miljoona suomalaista tarvitsee uudelleenkoulutusta. Selvää on, ettei yksi tutkinto enää riitä koko työuran tukijalaksi. Siksi päättäjät ja elinkeinoelämä puhuvat jatkuvan oppimisen puolesta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on ehdottanut laajaa uudistusta, jotta suomalaiset voisivat kouluttautua joustavasti koko elämänsä ajan. Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa pyörät jo pyörivät, ja me pystymme vastaamaan tähän huutoon: ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat Master-opinnot uudistuvat vuonna 2019, ja myös AKM-tutkintoja koskeva kehitystyö on käynnistymässä. Haaga-Helia haluaa olla jatkuvan oppimisen alusta – elämän ja työuran eri vaiheissa.
Monialaisia ja joustavia oppimispolkuja
Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevat opiskelijat ovat mitä parhain esimerkki elinikäisestä oppimisesta. Aloittaessaan ylemmän korkeakoulututkinnon opinnot heillä on jo tutkinto ja vuosien kokemus työelämästä sekä lukuisa määrä elämän varrella hankittuja taitoja ja osaamisia. He suorittavat opintojaan työnsä ohella, ja lisäksi monella on perhe ja monia muita velvollisuuksia. Liikkuvia osia on siis varsin paljon.
Korkeakoulun on suunniteltava opintotarjontansa siten, että se joustaa opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden ja työelämän jatkuvasti muuttuvien osaamisvaatimusten mukaan. Jäykät koulutusrakenteet ja ennalta määritetyt suoritusjärjestykset eivät palvele nykypäivän ja tulevaisuuden Master-opiskelijoita. Tämän vuoksi olemme uudistuksessamme koonneet Master-koulutuksemme yhdelle tarjottimelle, josta opiskelija voi joustavasti valita itselleen soveltuvimman opintopolun.
Opintojen suunnittelussa on otettu laajasti huomioon, mihin suuntaan työelämä muuttuu ja mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Osaamista on ennakoitu varsin isolla joukolla: mukana ovat olleet opiskelijat, opettajat, alumnit ja työelämän edustajat. Myös Haaga-Helian ydinosaamiset – myynti, palvelut ja yrittäjyys – on tuotu digitaalisuuden ohella entistä näkyvämmin osaksi Master-koulutusta.
Tulevat kahdeksan Master-koulutustamme ja peräti 12 eri suuntautumisvaihtoehtoamme mahdollistavat aivan uudella tavalla monialaiset, joustavat ja yksilölliset opintopolut. Opiskelijaryhmissä ja opintojaksoilla kohtaavat toisensa eri tutkintojemme opiskelijat lukuisilta toimialoilta.
Ohjauksen merkitys kasvaa edelleen
Koulutusten rakenteellinen ja sisällöllinen uudistus ei yksinään kuitenkaan riitä. Tarvitsemme myös opiskelun yksilöllisyyttä ja joustavuutta yhä paremmin tukevia ohjausmuotoja. Niinpä olemme parhaillaan suunnittelemassa uusiksi opinnäytetyöprosessia ja ohjauskäytäntöjä.
Master-opiskelijat tarvitsevat kokonaisvaltaista mutta samaan aikaan täsmäkohdistettua opinto- ja työelämäohjausta. Monelle opiskelijalle opiskelu merkitsee uutta suuntaa uralla nykyisessä työpaikassa, uudessa työssä tai yrittäjänä. Monimuotoisia ohjausmuotoja ja -kanavia tarvitaan erilaisiin tilanteisiin. Rutiinimaiseen opinto-ohjaukseen soveltuvat esimerkiksi video-ohjeet tai tekoälyyn perustuva chatbot, mutta opintojen käynnistysvaiheessa ja erilaisissa taitekohdissa tarvitaan henkilökohtaista ohjausta ja kohdistettua tukea. Opiskelijakollegoiden merkitys on myös keskeinen, sillä vertaisohjaus on monelle Master-opiskelun kallisarvoisinta antia.
Opiskelun keskiössä on opinnäytetyö, joka muodostaa kolmanneksen tutkintoon vaadittavista opintopisteistä. Opinnäytetyön ideointi aloitetaan heti opintojen alkuvaiheessa, ja opinnot suunnitellaan tukemaan opinnäytetyötä. Opinnäytetyö tehdään useimmiten kehittämishankkeena omalle työnantajalle tai yritykselle. Tämän vuoksi on tärkeää, että opinnäytetyön ja opintojen ohjaus sekä työuraan liittyvä ohjaus muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden opiskelijan yksilöllisen tarpeen mukaan.
Dynaamisuus, luovuus ja innostuneisuus eivät ehkä sanoina juolahda ensimmäiseksi mieleen, kun puhutaan opetussuunnitelmatyöstä. On ilo todeta, että Master-koulutusuudistustamme nämä sanat kuitenkin kuvaavat. Tämä hanke, jos mikä, on ollut todellista jatkuvaa oppimista.
Kirjoittaja Kirsti Kehusmaa toimii kehityspäällikkönä Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.
